Maan maantien jatkeena olevaan Karjakatuun. Hameenkadun toi- sella puolelIa sijaitsi Matajarven kortteli, Karjakadun etelapuolella taas luostarikortteli. Kansakoulu aloitti toimintan- sa vuonna 1870. Isojakokartaan on merkitty kaksi torppaa, molemmat maantien varrelle, toinen aivan ll Ven etelapuolella sainoin kuin heurusselan Iansirannalla on mmarrettdva. Asutuksen painopiste, kaupungin. Siella sijaitsi kaupungin neljasta korttelista, neljanneksesta, kolme. Tuomiolzirkon ymparilla sijaitsi Kirkkokortteli, joka rajoittui lannessa Aurajokeen, idassa. Maantien kulkusuunta helpotti omalta osal- taan asutuksen 'a rakentamisen lopullista m. Hameenkadun toisella puolelia sijaitsi Matajarven kortteli, Karjakadun etelapuolella taas luostarikortteli. Kaupungin yhtenainen asuma- due ulottui Aurajoen itapuolella tuomiokirkon liepeilta suunnilleen nykyiselle Auransillalle saakka. Parhaiten rakennettu osa sijaitsi tuomiolzjrkon ja Suurtorin valilla. Asutun alueen laitamilla, nykyisella Yliopistonmaella ja Kerttulinmaella oli joukko saannottomasti rakennettuja hokkeleita, joissa asui kaupungin vaavaraisinta vaestoa. Sainankaltaisia asumuksia sijaitsi myos entisen dominikaanil~~ostarin raunioiden takana, nykyisen Kaskenlzadun ja Luostarinkadun risteyksen kohdalla. Joen lansipuolelle oli keskiajan lopulta lahtien alkanut syntya neljas kortteli, Aninkaisten kortteli. Ensimmainen viikko vei sumuiselta Suomenlahdelta Minskiin. Ensimmainen paiva oli kuin kesalaitumella paasseen nuoren lehman paatonta koikkelehdintaa: Eksyin kunnolla jo heti Sakun taajaman etelapuolella (20 km Tallinnasta. Kappalaisenviran tultua lakkautetuksi vuonna 1909 Alhainen muutettiin rukoushuoneeksi,johon sijoitettiin tny Siella oli 1. 60. Linnankadun ja joen valissa suunnilleen nykyiseen Kauppiaskadun kulmaan saakka. Pienia taloja kaalimaineen ja humalatarhoineen oli myos kohti Aninkaistenmakea kiemurtelevan Aninkaistenkadun varrella. Itse maen paalle oli 1. Yliopistonmaellekin. Asutun alueen naapurina oli kaikkialla kaalimaita, peltoja, laitumia ja humalatarhoja. Selva raja kaupungin ja maaseudun valille muodostui 1. Kun saadyt olivat vuonna 1. Tulliaitauksen. taketin., rakentamisen jalkeen lzaupunkiin voitiin paasta vain tulliporttien kautta. Niitii oli Turussa kolme, Hameentulli, Uudenmaan- eli Karjatulli ja Aninkaistentulli. Aurajokea myoten kaupunkiin saapuvilta lzannettiin pikkutullia aluksi suunnilleen nykyisen Multavierunkadun ja Eskelinkadun paahan sijoitettujen puomien kohdalla. Tulliporttien valissa kulki vankka tulliaitaus. Se alkoi joen itapuolella suunnilleen nykyisen arkkipiispantalon kohdalla, josta se kullzi Yliopistonmaen ylitse Hameentulliin. Muutaman sadan kilsan valein on maantien varrella roadhouse ja bensa-asema jossa on laittoman kallista.Sielta taketti jatkui Kerttulinmaen ylitse Uudenmaantulliin, josta se kaartui Luostarilzorttelin ympari suunnilleen nykyisen kaupunginteatterin kohdalle. Joen lansipuolella tulliaitaus kulki. Puolalanmaen rinteita Aninlzaistentulliin ja sielta edelleen kohti Aurajokea Multavieruun. Se alue, joka jai taman tulliaitauksen sisapuolelle, oli vain osaksi varsinaista lzaupunginmaata. Suurin osa siita kuului yksityisille henkiloille tai hyvantekevaisyyslaitoksille. Silloisen Aninkaistenkadun pohjoispuolella oli Pyhahenki- niminen tila, joka vanhastaan kuului Pyhan Hengen huoneelle, lzatoliselta ajalta periytyvalle arn~eliaisuuslaitolzselle, ja joka luovutettiin 1. Seilin spitaalisairaalalle. Toisella puolella Aninkaistenkatua oli kaksi tilaa, Mattala ja Huhkala, jotka kuuluivat Boije- suvulle. Naiden maista rnonet kaupungin asukkaista olivat vuokranneet tonttimaita ja maapalstoja viljelyksiaan varten. Kuten edella huomautettiin, varsinainen asuttu osa kaupunkia oli kehittynyt vailla suunnitelmaa. Tulleista Suurtorille suuntautuvat tiet olivat paakatuja. Niiden valissa puikkelehtivat monet pik- Izukadut, useimmiten niin kapeat, etta kahden ajoneuvon oli vaikeata sivuuttaa toisensa. Useimmat talot olivat puisia, kivirakennulzsia oli eniten Kirkkokorttelissa seka kaupungin torien laheisyy- 3 Vanhin asemakartta Turun kaupungista, laadittu J. Ruuthin olettamulzsen mukaan vuonna Kartta osoittaa havainnollisesti, miten Turlzu on syntynyt kolmen Aurajokea kohti kulkevan maantien yhtymakohtaan. Karttaa laadittaessa Aninkaisten korttelin kehitys oli allzuvaiheessaan: asutusta oli vain joen rannalla seka Aninkaistenmaen laella. Luostarilzortteli oli ahtautunut Vartiovuorenmaen ja joen valiin. Maanmittaushallituksen Arkisto. Luultavasti puurakennukset oli rakennettu siten, etta paaty oli sijoitettu katua vasten. Ybtenaisen kaupunkikuvan saavuttamiselzsi oli valtiovallan toimesta saadetty, etta rakennukset oli siveltava punamullalla. Monet myohemmat tiedot todistavat kuitenkin, etta Turun kohdalla tapahtui tassa suhteessa laiminlyonteja ja valtaosa rakennuksista pysyi harmaana. Koko 1. 60. 0- luvun maistraatti sai taistella savupirttien havittamiseksi, joita kaupungissa oli aina 1. Oman lisansa 1. 60. Turun kaupunkikuvaan antoivat kaupunkiasutusta ymparoiville maille rakennetut tuulimyllyt. Eraan 1. 60. 0- luvun puolivalissa laaditun selostuksen mukaan niita oli kokonaista 4. Daniel Juslenius ilmoittaa niiden luvuksi 1. Pietari Brahen ailzana Turun kaupunkikuva muuttui huomattavasti. Kuten edempana kerrotaan, maan kenraalikuvernoori puuttui monella tavalla hallintokaupunkinsa elamaan. Heti Suomeeil saavuttuaan Pietari Brahe totesi, etta Turun hallussa oleva alue oli aivan liian pieni. Sen vuoksi han ryhtyi tarmokkaihin toimenpiteisiin kaupunginmaan laajentamiseksi. Vuonna 1. 64. 0 kaupungille luovutettiin mainitut kaksi Boije- suvun omistamaa maatilaa Aninlzaisten korttelin puolelta. Kymmenta vuotta myohemmin kaupungin maistraatin onnistui saada palkkatiloikseen joukko tiloja Maarian pitajhta. Nama olivat Raunistula, Kastu, Halinen, Ruohonpaa, Pyhahenki ja Yrjana. Kuten edella mainittiin, naista Pyhahenki sijaitsi tulliaitauksen sisapuolella. Sen vuoksi taman tilan maat luettiin ennen pitkaa varsinaiseen kaupunginmaahan kuuluvalzsi, muut sen sijaan sailyivat talonpoikaistiloina, joista useimmat joutuivat aikanaan pois kaupungin maistraatin hallinnasta.. Vuonna 1. 65. 1 luovutettiin Kakolanmaen ja joen valissa oleva kapea alue tonttimaaksi. Vastaavasti luovutettiin joen vastakkaiselta puolelta kapea kaistale Sotalaisten kylan ja Vaha- Heikkilan kuninkaanlzartanon maista kaupungille. Nama liitokset aiheuttivat sen, etta tulliaitausta oli laajennettava. Aurajoessa oleva pikkupuomi muutettiin hieman entista alemmas, nykyisen Veistamontorin paikkeille. Insinoori Hannu Hannunpojan Pietari Brahen lzaskysta laatima Turuii kaupungin asemakaava vuodelta Seka vanha etta laajeniiettu tulliaitaus erottuvat selvasti. Pietari Brahen toimesta kaupunki sai ensimmaisen suunnitellun asemalzaavansa. Ensimmaista allzua jarjestelytoimille merkitsi kielto, jonka mukaan kaupunkiasutuksen laitamilla sijaitseville kukkuloille ei enaa saanut rakentaa uusia asumuksia. Myohemmin annettiin maarays mainituilla alueilla jo sijaitsevien hokkelien repimisesta. Niiden omistajille osoitettiin uudet tonttimaat joen rannassa sijaitsevalta liitosalueelta. Kenraalikuvernoorin toimesta valmisti insinoori Hannu Hannunpoika asemakaavan kaupungin vastaista kehitysta varten. Oheisesta jaljennoksesta selviaa, etta kaupungin. Aninkaisten puoli, sen sijaan sai tiukan ruutuasemakaavan. Valtakaduksi muodostui Kuningattarenkatu, joka kulki tasmalleen nykyisen Linnankadun kohdalla. Poikkikaduista huomattavin oli uusi, level Aninlcaistenmaelle suuntautuva katu, joka sai uuden asemakaavan teettajan mukaan nimekseen Brahenkatu. Tata asemakaavaa noudatettiin Turussa aina vuoden 1. Lahimpana seurauksena sen laatimisesta oli, etta asutuksen painopiste alkoi vahitellen siirtya joen lansipuolelle. Uusi liikekeskus alkoi hahmottua. Kaupungi~l asukkaa t Tarkkoja tietoja siita vaestosta, joka 1. Turussa eli ja toimi, ei ole olemassa. Verotusta toimeenpantaessa syntyi kylla aika ajoin manttaaliluetteloita, mutta niista selviaa useimmiten vain talouksien lulcumaara, ei henkilomaaraa. Vanhin Turkua koskeva verotusluettelo on vuodelta Siita selviaa, etta Kirklcokorttelissa asusti 1. Matajarven korttelissa 8. Luostarikorttelissa 1. Aninkaisten korttelissa I 5 I. Lisaksi veroa joutuivat maksamaan ilman omaa taloutta elavat lesket, joita oli koko kaupungissa yhteensa 2. Kun lcaupungissa oli viela 8. Jos laskee, etta jokaiseen talouteen kuului nelja henkiloa, tulee kaupungin koko asukasluvun suuruudeksi vuonna 1. Vuodesta 1. 63. 6 lahtien on Turun kaupungin manttaaliluettdoon merkitysta vaestosta verrattain tarkkoja tietoja. Turun inanttaaliluetteloon merlcitty maara oli suurimmillaan vuonna 1. Taman jalkeen sanottuun luetteloon merkityn vaeston lukumaara pysytteli ja 3 ooo hengen valilla, vain muutamana vuotena se nousi yli 3 ooo hengen. Kun tavallisesti lasketaan, ettii rnanttaaliluetteloon merkitty vaestomaara edustaa n. Katu oli alkuaan nylzyista porttilcaytavaa leveampi, silla oikealla oleva ralcennus sijoitettiin palon jalkeen osittain Ison Brahenkadun paalle. Vaseinmalla Seipelin kivitalon seinama. Parin 1. 60. 0- luvun viimeiselta vuosikymmenelta peraisin olevan luettelon perusteella on mahdollisuus selvittaa, minkalaisesta vaestosta Turun asujaimisto koostui kasiteltavana olevan vuosisadan lahetessa loppuaan. Kuten muissakin aikakauden kaupungeissa, lzaupunkivaeston ytirnen muodostivat porvarit, henkilot, jotka olivat saaneet maistraatilta oikeuden harjoittaa kauppaa tai kasityota. Turun 1. 60. 0- luvun historioitsijan, Carl v. Bonsdorffin suorittamien laskelmien perusteella on todettavissa, etta kauppiaita oli kaupungissa yhteensa 3. Naista 2. 8 oli suurkauppiaita, loput 3. Erilaatuisia kasityoammatteja edustavia oli sanotun laskelmai~8 mukaan yhteensa 1. Suurimman ryhman naista nluodostivat pellavankutojat, heita oli yhteensa 2. Raataleita oli 2. I 3. Muiden kasityoammattien edustus jai alle kymmenen. Ammattinsa puolesta varsinaisia kasityolaisia lahella olivat kirjanpainajat ja kirjansitojat (yhteensa 3 henkea) seka myllarit (4 henlzea). Laivureita ja peramiehia oli kaupungin henkikirjaan merkitty 5, ajureita ja kestikievarin pitajia yhteensa 8. Porvaristoon kuulumattomasta kaupunkivaestosta suurimmail ryhman muodostivat alemmat kruunun, kirkon ja kaupungin virkailijat, yhteensa 1. Heidan lisakseen kaupungissa asusti 2. Luettelosta puuttuvat kokonaan aatelissukuiset henkilot, jotka ejvat joutuneet lainkaan maksamaan manttaaliveroa. Heihin kuuluvia asui Turussa puheena olevana ajankohtana varmasti useita kymmenia perheita, olihan esimerkiksi hovioikeuden jasenista toisen puolen oltava aateloituja. He muodostivat Turun kaupuilgin asujaimiston pintakerroksen, jonka elintapoja alempiin vaestokerrostumiin kuuluvat ihailivat ja myos matkivat kykyjensa mukaan. Lahella heita yhteiskunnallisen asemansa puolesta olivat Turun akatemian professorit, joita ei liioin manttaaliluetteloihin enaa I 6.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
January 2017
Categories |